Moikka! Siinä ne taas on, nimittäin kirjat, jotka pitää osata kannesta kanteen ennen maaliskuuta. Sain kaapattua kiinni motivaation hivenestä ja tartuin koulukirjoihin kiinni. Kirjoitan keväällä 2015 psykologian, englannin ja äidinkielen. 21 kirjaa.. kauhean paljon! Mun piti aloittaa lukeminen joulukuun alussa, mutta kaikki muut koulujutut ja työt veivät liian paljon aikaa. Totesin paremmaksi aloittaa lukemisen sitten kun on oikeasti voimia ja aikaa sille. Sen aika alkaa nyt. Oon mä aiemmin tässä kuussa jo selaillut kirjoja ja kävin pari enkunkurssia uudestaan, jotta oppisin. Nyt on kuitenkin se aika kun mä alan oikeen lukemaan. Haluan hyvin arvosanoin lukiosta ulos ja panostaa kunnolla tähän lukion viimeiseen ja samalla tähänastisen elämäni haastavimpaan koitokseen, kevään ylioppilaskirjoituksiin. Mä todellakin haluan opiskelupaikan siltä alalta mihin pyrin ja oon valmis tekemään töitä sen eteen. Mitään ei saavuta ilman työtä ja uskoa omaan tekemiseen.
Nyt on se aika kun youtube ja sen anti saavat jäädä tauolle ja vapaa-aika on pyhitetty suurimmaksi osaksi lukemiselle. En ihan vielä näin 3 kuukautta ennen kirjoituksia ala puurtaa hiki hatussa ja viettää koko päivää nenä kirjassa kiinni. Teen joustavan lukusuunnitelman ja pyrin parhaani mukaan noudattamaan sitä. Ensimmäinen kevään kirjoituskerta on äidinkielen tekstitaidon koe, joka on jo 5.2. Se tulee todella äkkiä. Viimeinen kirjoituskerta on 13.3, jolloin on englannin vuoro. Hieman pelottaa mennä kirjoituksiin perjantai kolmastoista päivä.. Eiköhän siitä selvitä. Sen jälkeen onkin mun kouluni käyty ja lukio suoritettu (mikäli läpi pääsen kirjoituksista). Sitten alkaa armoton paahtaminen pääsykokeisiin. Haen lukion jälkeen OKL:lään Savonlinnaan ja en halua mennä pääsykokeisiin vaan "kokeilemaan kepillä jäätä", vaan haluan mennä sinne hyvin valmistautuneena ja haluan pystyä luottamaan siihen mitä teen. Tähän on kuitenkin vielä monta kuukautta aikaa(onneksi).
Mua kuitenkin vähän huolestuttaa miten motivaatio lukemiseen säilyy näin pitkän ajan. Lukemista riittää yllinkyllin tästä hetkestä siihen asti kun on se kauan tavoiteltu valkolakki päässä. Tää on kuitenkin niin älyttömän pieni osa mun elämää kun miettii pitkän kaavan mukaan, että kadun koko lopun ikäni jollen nyt tee töitä ylioppilasarvosanojen eteen. Tää "jakso" kestää oikeaastaan yhteensä vuoden ja kun miettii, että eläisin vaikka 82 vuotiaaksi niin onhan tää ihan lyhyt aikakausi mun elämässä. Suurin motiivi lukemiseen kuitenkin on tavoite opiskelupaikasta Savonlinnassa. Kun rupeaa miettimään tarkemmin, niin kyllä niitä erilaisia motiiveita löytyy ja yhdessä ne muodostavat sisäisen motivaation. Kysymys vaan on, että säilyykö se koko tämän puolivuotta tästä eteenpäin. Nähtäväksi jää, mutta kaikkeni yritän.
Lukemisesta ei tule mitään ilman pehmeää lukupaikkaa, lämmintä juotavaa ja hyvää fiilistä. Jatkan nyt psykologian 1.kurssin lukemista ja yritän saada jotakin aikaiseksi.
<3:M
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti