Who I am?

torstai 25. elokuuta 2016

Miksen kirjoita?

Hei! Avasin pitkästä aikaa blogin ja olin viimeksi kirjoitellut tänne juuri kesäloman alettua. Siitä on kolmisen kuukautta aikaa. Parin viikon päästä loma on ohi ja alkaa taas arki ja opiskelut. Olen kesällä viettänyt aikaa monessa eri Suomen kaupungissa ja toisaalta olen osannut nauttia tästä kesästä ihan eritavalla kuin yhdestäkään aiemmin. En ole kirjoitellut blogiin koko kesänä, mutta nyt haluan tulla päivittämään vähän tännekin kuulumisia.
Miksi en ole kirjoittanut? On päiviä, jolloin elämä on ihanaa ja kaikki tuntuu olevan paremmin kuin koskaan. Sitten on niitä päiviä, jolloin energia ei riitä sängystä nousemiseen ja mitään ei saa aikaiseksi. Kaikki ahdistaa, pelottaa ja itkettää. Sattuu. Siirtyminen sängystä sohvalle tuntuu ylitsepääsemättömältä. Tunnen nälän, kävelen jääkaapille ja teen päätöksen syönkö vai enkö, uskallanko lähteä kauppaan vai mennäänkö tänään kaurapuuro-linjalla? Lähden kauppaan pienen taistelun jälkeen ja ajan kaikki kaupungin kaupat läpi, katson missä on vähiten ihmisiä ja käyn sieltä nopeasti hakemassa jotain mitä tarvitsen. Saatan jäädä tunniksikin jumittamaan bussipysäkille autoon keskelle metsää itkemään ahdistusta ja keräämään itseäni, jonka jälkeen joko päätän rohkaistua ja mennä kauppaan tai menen kotiin.  Kaupassa mietin tarkoin mitä sallin itselleni syötäväksi sille päivälle ja kotona mietin vielä uudestaan olenko ansainnut syödä kyseistä ruokaa.Loppupäivän saatan istua parveketuolissa ja tuijottaa seinää ja miettiä, miksi olen tällainen. Miksi elämä on niin vaikeaa. Loppuillasta ahdistus saattaa nousta niin, että siitä tulee paniikkikohtaus, jonka jälkeen nukahdan tai sitten lähden ulos kävelylle. Saatan kävellä parikin tuntia kuunnellen Antti Tuiskua ja jossain vaiheessa siirryn kotiin. Kääntyilen joka suuntaan enkä saa unta, koska stressaan ja tunnen suurta ahdistusta. Näitä päiviä on ollut tänä kesänä suhteellisen paljon.
Minun on pitänyt ottaa aikaa itselleni ja käydä asioita läpi sekä opetella elämään niiden kanssa. Olen käynyt terapiassa ja itseasiassa todennut sen erittäin hyödylliseksi. En voi koskaan tarpeeksi kiittää ystävääni, joka sai minut tajuamaan että apua pitää hakea.  Prosessi kohti tasapainoista ja niin sanottua normaalia elämää on kesken, mutta ensi kertaa suunta on oikea. Vetäydyn edelleen blogista, en tiedä kuinka pitkäksi aikaa, mutta minun pitää ottaa aikaa tähän prosessiin.
Erilaisista mielenterveydellisistä ongelmista puhutaan vähän siihen nähden, kuinka paljon niitä oikeasti esiintyy ja kuinka vahvasti ne vaikuttavat ihmisten jokapäiväiseen elämään. Halusin tuoda asian esille, koska asioista vaietaan ihan liikaa. Ihmisillä on helposti käsitys sosiaalisen median kautta, että ihmisten elämä on pelkkää onnea ja niitä hymyn täytteisiä selfieitä sekä inspiroivia kuvia. Todellisuudessa kukaan ei tiedä mitä sen hymyn takaa löytyy. Nykypäivänä  on todella helppo naamioitua pahalta ololta. Todellisuudessa kukaan ei ole aina iloinen ja kaikki ei aina ole hyvin. Olen sen ennenkin sanonut, etten halua blogissani luoda sellaista kuvaa. Haluan olla oma itseni ja jakaa tänne asioita sen mukaan. Tällä hetkellä tämä prosessi on iso osa elämääni ja se tarvitsee käydä läpi, ennen kuin voin taas nauttia blogiin kirjoittamisesta ja monesta muusta asiasta, jotka ennen olivat minulle todella tärkeitä.


lauantai 28. toukokuuta 2016

"Kirjoita sydämeesi, että jokainen päivä on vuoden paras päivä."


Hei! Kulunut viikko on ollut rankka. Maanantaina minulla oli viimeinen harjoittelupäivä yhden sairastelupäivän takia rästissä.  Tämän jälkeen menimmekin Sinin kanssa piknikille lähistölle pikkuiseen saareen.  Illalla saimme idean lähteä Kerimäelle hieman kiertelemään.




Olen ollut kuluneen viikon todella ahdistunut ja vanhat ystäväni paniikkikohtaukset ovat taas tulleet osaksi arkea. Huomasin kuitenkin liikunnan vähentävän ahdistunutta oloa ja olenkin käynyt melkein joka päivä lenkillä tai tekemässä rappustreeniä Sulosaaressa. Nyt kun harjoittelu loppui ja alkoi opiskelusta loma, on taas aikaa käydä salilla ulkoiluttamassa salikenkiä. Olen tästä erittäin iloinen, koska en muista koska viimeksi olisi ollut aikaa ja energiaa pitempään yhtäjaksoiseen salilla käyntiin.
Myös viimeiset palautettavat koulutyöt alkavat olla kasassa ja teimmekin niitä Sinin kanssa yksi ilta tuossa loman kiilto silmissä aamu neljään saakka. Vielä on jäljellä kaksi esseetä, jotka yritän saada tehtyä viikonlopun aikana.



Sateesta huolimatta, ihanaa viikonloppua kaikille!



M


lauantai 21. toukokuuta 2016

Kesäloma ja mennyt kuukausi


Hello! Eletään jo melkeinpä kesää ja minulla alkoikin yliopistolta kesäloma! (muutamia isompia kirjoitusurakoita vaille) Olin viimeisen kuusi viikkoa harjoittelussa päiväkodissa ja se kyllä kiteytti koko ensimmäisen yliopistovuoden, se päättyi onnenkyyneliin kun lapset lauloivat kauniisti lähtekäämme maailmalle. Eilen ensimmäisen loma-aamun kunniaksi käväisin kaupassa ostamassa pensasmustikoita ja istahdin uuden läppärini sekä kahvikupposen kanssa parvekkeelle tekemään töitä. Tosiaan vanha läppärini alkoi lahota sen verran pahasti, että piti ostaa uusi. Päädyin hybridiläppäriin, eli tablettiin joka kytkeytyy näppäimistöön ja olen ollut tähän kyllä todella tyytyväinen! Onhan tämä todella pieni, mutta tähän tottuu ja tämä on pienen kokonsa ansiosta erittäin kätevä napata mukaan esimerkiksi luennoille yliopistolle tai junaan.



Toistan tätä joka postauksessa, mutta kyllä, taas on aikaa edellisestä ja paljon on ehtinyt tapahtua tässä välissä. Päällimmäisenä tulee mieleen Anskun kanssa tehty reissu Helsinkiin Antti Tuiskun Peto Showhun. Keikka oli aivan uskomaton niin kuin arvata saattaa. Tirautin useampaan kertaan onnenkyyneleiset itkut Tuiskun laulaessa ja kylmät väreet menevät ihollani edelleen kun muistelen tuota upeaa iltaa.
Käväisin myös Turussa vanhempieni luona. Yritin tähdätä niin, että olisin ollut siellä veljeni syntymäpäivänä sekä äitienpäivänä, mutta jouduin missaamaan molemmat päivällä. Tämä oli toinen kerta tänä vuonna kun käyn Turussa ja seuraavan kerran menenkin sinne kesällä sitten hieman pitemmäksi aikaa.


Ensimmäinen opiskelijavappu haalareissa ja lakit päässä vietetty. Vappu oli sitä suuremmin sitä avaamatta aivan ihana ja erilainen kuin mitä tähän mennessä yksikään viettämäni vappu. Kiitos rakkaat ystävät siitä!



Kesäiset auringonlaskut alkavat saapua ja lämmöt huitelevat jo siellä parissa kympissä! Olen aina ollut vilukissa ja minulla on lähes poikkeuksetta aina kylmä. Kuitenkin eilen valmentamaan lähdössä uskalsin jo jättää takin kotiin, heh.

Aurinkoista viikonloppua!

M

lauantai 16. huhtikuuta 2016

Väriä sisustukseen

Olen ollut nyt neljä päivää kipeänä ja tänään turhauduim tähän sängyssä makaamiseen ja siihen, että mitään ei saisi tehdä. Olen ihminen joka ei osaa olla paikallaan vain tekemättä mitään. Aamulla nousin sängystä parvekkeelle aamukahville ja sen jälkeen katsoin kotiani ja päätin, että kipeydestä huolimatta tänään on siivouspäivä. Aloitin siivoamalla keittiön ja laittamalla pesukoneen päälle. Tämän jälkeen imuroin ja moppasin sekä vein kaikki pahviroskat ja muut lajitteluroskat ulos kämpästä. Minulla oli ollut olkkarin sohvalla muutosta asti samat sohvatyynyt ja nyt kevääntullen kaipasin vähän piristävämpää väriä siihen. Löysin kaapista keltaiset koristetyynyliinat ja viskoinkin ne tyynyjen ylle. Näiden mustien tyynyjen tilalle haluan vähän vaaleammat tyynyt ja itseasiassa juuri äsken tilasinkin H&M Homesta siihen sopivat tyynyt.





Pöydältä otin pois joulusta jääneet lyhdyt ja tummansävyiset kynttilät vaihdoin vaaleampiin sävyihin.  Olen onnistunut tappamaan melkein kaikki kasvini.. Suunnitelmissa onkin ostaa kotiin erilaisia viherkasveja ja kenties jonkin kukkasenkin. Yritän saada kasvit hommattua ensi viikolla, joten niistä luvassa erikseen postausta myöhemmin!



Tämä kotihommien tekeminen ja siivousintoilu ei ainakaan parantanut oloa yhtään, joten taidankin loppuillan viettää sohvalla teekupposen kanssa. Aurinkoista viikonloppua!

M


maanantai 11. huhtikuuta 2016

Sulava Saimaa


Hello! Kevät on täällä ja se on toivottavasti tullut jo jäädäkseen. Ulkona on aivan upea sää ollut nyt jonkin aikaa lähes jokapäivä. Sen huomaa samantien mielialassa ja energian lisääntymisenä. Aamuisin herää aikasin makuuhuoneen ikkunoista tulvivaan auringonvaloon ja energia tarttuu heti. En ole koskaan ollut oikein aamuihminen, mutta nykyään minua harmittaa jos jostain syystä nukun "aamun yli". Aamulla on aivan ihanaa keittää kahvia termosmukiin ja lähteä kävelemään ulos kauniisiin Savonlinnan maisemiin. 




Järvestäkin alkavat jo olla jäät melkeinpä poissa ja kuulee taas kuinka lokit ja sorsat ovat eläväisiä vedessä ja rannalla. Asun parinkymmenen metrin päässä rannasta ja nämä järvielämän äänet kantautuvat sisälle asti. 


Ihanan keväistä ja energian täytteistä viikonalkua kaikille!

M

sunnuntai 10. huhtikuuta 2016

Taas on kuukausi kulunut


Missä olen ollut? Elämä on ollut viimeisen kuukauden kiireistä ja paljon on kerennyt tapahtua. En ole ehtinyt postata ja niinä päivinä kun olisin ehtinyt, ei vaan riittänyt energiaa. Nyt kuitenkin ovat ensimmäisen yliopiston lukuvuoden opinnot selätetty ja jäljellä on enää harjoittelu. Olen siis kuusi viikkoa harjoittelussa päiväkodissa Kerimäellä. Myös valmennukset vähenevät nyt hieman kun kausi on paketissa ja kevätjäät alkoivat. Nämä siis tarkoittavat sitä, että on vihdoin aika ottaa ihan rennosti ja keskittyä elämästä nauttimiseen! 


Olin pääsiäisenä vanhempien luona Turussa viitisen päivää. En ollut päässyt käymään Turussa kolmeen kuukauteen, ja sen kyllä huomasi kun löysin itseni ihmettelemästä, kuinka paljon busseja Turussa on.. Savonlinnassa en näe busseja edes joka toinenkaan päivä, mutta Turussa niitä vilisti ohi lähes koko ajan. Alan kuulostaa jo aika Savonlinnalaiselta, hah. Oli kyllä ihanaa saada viettää aikaa perheen ja ystävien kanssa pitkästä aikaa. 
Turussa käydessä on jokakerta ihanaa huomata, miten ne tietyt ja niin paljon merkitsevät ystävyyssuhteet säilyvät pitemmänkin välimatkan ja ajan päästä. Ne jatkuvat aina siitä mihin viime kerralla jäivät. Olen niin onnekas, että nämä ihmiset ovat pysyneet elämässäni! 


Kun tulin Turusta kotiin, olikin aika koko luistelukauden joidenkin mielestä odotetuimpaan hetkeen. Kevätnäytökseen. Ensimmäistä kertaa olinkin itse tekemässä ja suunnittelemassa näytöstä. Tein melkein kaikki koreografiat Rantasalmen kevätnäytökseen. Työ oli suuri ja se laittoi minut välillä stressaamaan enemmän kuin laki sallii, mutta kun katsoin näytöstä musiikkikopista, olin todella onnellinen ja kiitollinen. Saan tehdä työtä, mitä rakastan ja joka merkitsee minulle todella paljon. Parin onnenkyyneleen jälkeen toivottelimmekin toisillemme hyvää kesälomaa ja työt Rantasalmella jatkuvatkin vasta elokuussa. Seuraavaksi vuorossa olivat Savonlinnan kevätnäytökset. Näiden ohjelmien tekoon en niinkään osallistunut, mutta näytöspäivinä jännitin kyllä kaikkien luistelijoidenkin puolesta! Mikähän siinä on, että kilpailuissa en ikinä jännittänyt, mutta nyt valmentajan saappaissa jännitän aina näytöksiä ja muita sellaisia. Kausi on nyt paketissa ja alkavat kevätjäät. Tämä tarkoittaa sitä, että harjoituksia on vähemmän ja teho kovenee kun lähdetään rakentamaan ensi kautta varten kuntoa ja harjoittelemaan rankemmalla kädellä uusia ja vaikeampia elementtejä.




Ynnättynä yhteen kaikki juuri sanomani, olen erittäin helpottunut ja vapautunut tällä hetkellä. Nautin elämästä ja pienistä arjen asioista, jotka tekee mut tosi onnelliseksi. Tämä olotila toivottavasti tulee näkymään myös täällä blogissa ja energiaa riittää taas blogin ylläpitämiseen. Olen kaivannut tätä tänne höpöttelyä ja postausten tekoa. Haluan siitä taas osan arkea ja haluan taas jaksaa panostaa siihen vähän enemmän. 

M

keskiviikko 16. maaliskuuta 2016

Kevättä ja onnellisuutta


Hello! Eilen tullessani kotiin valmentamasta laitoin autoon radion normaalia kovemmalle ja havahduin siihen kuinka minua hymyilytti. Siinä 45 minuutin matkan aikana pohdiskelin elämääni tällä hetkellä ja tein havainnon, olen ihan todella onnellinen. Tällä hetkellä on meneillään lähes kokonaan ahdistukseton "kausi" ja saan tehdä asioita, joita rakastan ja jotka tekee mut tosi onnelliseksi ja kiitolliseksi. Lisäksi ympärillä on aivan ihania ihmisiä, jotka tekevät päivistä parempia. Perhe on kaukana lähes 500 km päässä, mutta onneksi olen menossa pääsiäiseksi lapsuudenkotiin ja saan pitkästä aikaa viettää muutamia päiviä perheen ja Turun ystävien kanssa. 


Tänään aamulla päätin jäädä kotiin ja en raahautunut kampukselle. Heräsin kuitenkin jo kahdeksan aikaan ja tein aamupalan, jonka nautinkin ensi kertaa tänä vuonna parvekkeella. Ulkona on todella keväinen keli ja aurinko paistaa tänään pilvettömältä taivaalta. Parvekkeella oli todella lämmin ja sen puolisentoista tunnin aikana mitä siinä istuskelin sain taas muutaman ensimmäisen pisaman naamalleni. Aloittelin samalla siinä yhtä isompaa kouluprojektia ja en voi sanoin kuvailla miten ihanaa siinä auringossa oli istuskella kirjapino nenän alla pitkän talven jälkeen! Tälläiset elämän "pienet" asiat ovat melkein niitä mistä nauttii eniten ja tuovat arkeen paljon onnellisia hetkiä. 
Vuosi sitten en osannut edes kuvitella, että opiskelen alaa, joka oikeasti tuntuu omalta, asun yksin toisella puolella Suomea ja saan tehdä työkseni jotain, mitä olen koko elämäni rakastanut. Nyt kun ehkä suurin stressi ja kiire tämän kevään näytösohjelmien teosta on hellittänyt on taas aikaa keskittyä enemmän niihin asioihin, jotka tekevät onnelliseksi. 


Ihanaa ja aurinkoista keskiviikkoa kaikille!

M

sunnuntai 6. maaliskuuta 2016

Elämäntaparemontti


Hello! Maaliskuu on täällä ja se tarkoittaa, että kevät on ihan pian alkamassa! Päivätt ovat paljon valoisampia kuin ennen ja jopa aamuisin kun herää on jo valoisaa. Ei enää ole niin paljon vaikeuksia herätä kun valon vuoksi ei tunnu, että heräisi kesken yön. Tämä vaikuttaa myös suuresti mielialaan ja yleiseen fiilikseen. Päätin nyt maaliskuussa laittaa taas elämäntapani uusiksi ja tuo yleisesti parempi fiilis on varmasti myös osaksi sen ansiota.


Ennen söin jos ehdin ja mitä sattui nopeasti tekemään. Saattoi mennä monta päivää etten syönyt lämmintäruokaa ollenkaan. Arkeni on todella kiireinen, mutten anna sen olla tekosyy huonoille elintavoille. Ravinto on kuitenkin todella tärkeä osa elämää ja vaikuttaa moneen tekijään. Päätin elää taas terveellisemmin ja tein remontin ruokavaliolleni. Yritän minimoida herkkujen syöntiä, mutten aio lopettaa sitä kokonaan. Joskus saa ja pitää herkutellakin! Yritän tässä panostaa siihen, ettei tulisi enää päiviä milloin en ole syönyt riittävästi tai päiviä jolloin lämminruoka on jäänyt kokonaan pois. Yritän myös jättää rasvaisia ja epäterveellisiä ruokia pois. Pyrin syömään aamuisin puuron ja sinne lisätä marjoja/hedelmiä ja siemeniä tai pähkinöitä. Päivällä syön kampuksella ja ennen töitä syön välipalaksi hedelmän tai jonkin esimerkiksi Skyr-rahkan. Töiden jälkeen teen kotona lämpimän ruuan, joka koostuu vihanneksista, kanasta/kalasta ja täysjyväriisistä/kvinoasta/juureksista/kuskusista jne.  


Olen nyt viikonverran elellyt tuolla ruokavaliolla ja olo on ollut paljon parempi ja energisempi. Raskaankin päivän jaksaa paljon paremmin kun syö kunnolla ja edes lähes "oikealla" tavalla. Maitoa en juo ollenkaan, mutta vettä juon puolisentoista litraa vuorokaudessa, joka on moninkertainen määrä siihen verrattuna mitä vielä jonkin aikaa sitten. Korvaan maidon kauramaidolla tai kookosmaidolla esimerkiksi smoothieissa.
Ruokavalion lisäksi tärkeää on myös säännöllinen liikunta. Olen selitellyt itselleni viimeiset pari kuukautta salilla käymättömyyttä sillä, että arki on niin kiireistä. Salilla käyminen on kuitenkin fyysisesti ja etenkin psyykkisesti todella tärkeätä. Olo on aina sen jälkeen ihan mahtava ja öisin nukkuu paremmin kun illalla jaksaa raahautua salille. En aseta mitään tavoitetta siitä monestikko viikossa salille ehdin mennä, koska viikot ovat erilaisia ja joskus ei vain oikeasti ehdi. Pyrin kuitenkin käymään siellä niin usein kuin mahdollista. Bongasin Facebookista maaliskuun kyykkyhaasteen, johon osallistuin. Siinä on tarkoituksena kyykätä lähes kuukauden jokaisena päivänä tietty määrä. Kyykkyjen määrä alkaa viidestäkymmenestä ja kasvaa aina tasaisesti sinne kahteen ja puoleen sataan asti. Tähän mennessä kaikki kyykyt on suoritettu, saa nähdä tuleeko lipsumisia.. 



Päivittelen ruokavaliostani ja muusta elämäntapa-muutoksesta tänne silloin tällöin! Onko täällä muita, jotka on tehneet tämmöistä pientä elämäntaparemonttia lähiaikoina?
Ihanaa viikon alkua kaikille!

M


perjantai 4. maaliskuuta 2016

Helmikuuta


Hello! Melkein kuukausi on taas kulunut ja vaikka mitä on ehtinyt tapahtua sitten viime kirjoittelun! Tuntuupas jotenkin luonnottomalta kirjoittaa postausta.. Viime kerrasta on tosiaan vähän liian pitkä aika. Halusin kuitenkin tulla päivittämään viime kuussa tapahtuneista asioista ja vähän höpötellä.


Leikkasin hiukset. Kyllästyin huonoihin latvoihin ja hiukset olivat kasvaneet paljon viime kampaajareissulta. Hiukset on myös vaalentuneet taas paljon, en ymmärrä. Värjäsin viimeksi jonkin aikaa sitten kestovärillä kylmänruskeaksi ja väri pysyy ehkä 2 viikkoa kivana ja sitten se haalistuu sellaiseksi maantienväriseksi. (joka on lähes oma värini) En vielä tiedä mitä kesäksi tekisi tuolle värille. Ruskeina ne eivät tule pysymään kauaa kesäaikaan, mutta en haluaisi värjätä niitä vaaleiksikaan. On tässä vielä aikaa miettiä ennen kesää, eiköhän tähän jonkin ratkaisun keksi - hah.


19-21.2 Lähdimme opiskeluporukalla Rovaniemelle viikonlopuksi. Rollossa oli Talvipäivät,joka on jokavuotinen Suomen opeopiskelijoiden yhteinen viikonloppu. Kaupunki vaihtuu vuosittain ja ensi vuonna Talvipäiviä juhlitaankin täällä Savonlinnassa! Viikonloppu oli ihan huikea. Viikonloppu oli täynnä ihania ihmisiä ja hulvatonta hauskanpitoa. Unet jäivät kuitenkin lähes olemattomaksi koko viikonlopulta ja väsymys painoi kotiintulomatkalla jo todella pahasti. Matka kesti kymmenen tuntia. Pysähdyimme matkalla syömään ABC:lle ja siellä jonossa oli kyllä niin väsynyt, että huomasi vaan kuinka seistessä meinasivat silmät mennä väkisin kiinni ja huojui seistessä -haha. Seuraavana yönä sai onneksi kuitenkin kolmisentoista tuntia unta, joten viikko sujuikin ihan "normaaliväsymystasoissa".  Talvipäivillä oli minulle suuri henkilökohtainen merkitys, josta tulen myöhemmin kertomaan enemmän.

M


lauantai 6. helmikuuta 2016

Stressitön elämä?

Moikka!  Pienen hiljaisuuden jälkeen onkin kiva taas istua sängyllä läppäri sylissä ja kirjoitella kuulumisia. Olen ollut taas todella kiireinen opiskelujen ja valmennusten osalta. Keskiviikkona äitini tuli tänne Savonlinnaan pariksi päiväksi ja oli kyllä aivan ihanaa viettää aikaa äidin kanssa ihan kaksin pitkästä aikaa. Söimme hyvää ruokaa, höpöttelimme ja vietimme äiti-tytär laatuaikaa.



Olen taas ruvennut nukkumaan vähän huonommin ja iltaisin/öisin ennen nukahtamista tulee mietittyä kaikenlaista. Näiden iltamietiskelyjen tuloksena olen päättänyt aloittaa stressittömän elämän. Kyllä se elämä aina etenee omalla painollaan ja asioista selviää ilmankin stressaamista. Saa nyt nähdä miten onnistuu, mutta en halua tuhlata energiaa stressaamiseen, sillä silloin jää elämättä paljon sellaista minkä mahdollisuuksia stressaus vie pois.  Pelkästä opiskelusta syntyy jo paljon stressiä, mutta kun niihin deadlaineihin ja tentteihin yhdistää työt valmennuksesta on paketti aika kattava. Teen tänä keväänä ensimmäistä kertaa itse luisteluseuran kevätnäytöksen. Tämä tietää paljon suunnittelua ja sovittelua sekä tietenkin paljon aikaa jäähallilla. Pelkästään nyt olen viettänyt arkea niin, että menen aamulla kampukselle, sieltä suoraan valmentamaan ja illalla tulen väsyneenä ja nälkäisenä kotiin. Illalla yritän saada tehtyä tarvittavat koulujutut ja suunnittelen seuraavan päivän valmennuksia. Tähän vielä näytöksen teon mahduttaminen tuottaa jo ajatuksena hankaluuksia. Yritän kuitenkin olla stressaamatta ja elää sen arjen, enkä vain yritä selviytyä siitä läpi. En halua myöhemmin muistella opiskeluaikaani sillä, miten yritin vain selviytyä päivästä toiseen stressin kanssa, haluan elää sen ajan. 


Ihanaa ja stressitöntä viikonloppua kaikille!

<3:M

torstai 21. tammikuuta 2016

Torstain kahvihetki


Torstai-aamuja! Käväisin aamulla kampuksella liikuntakasvatuksen demolla, jonka jälkeen tulin kotiin hetkeksi kahville. Ehdin tässä parisen tuntia latailla akkuja ja siivoilla, jonka jälkeen lähdenkin taas Tanhuvaaraan valmentamaan. Vaikka kuinka tuntuu aamusta inhottavalta nousta ylös kylmään ja lampsia kohti kampusta niin siitä saa kyllä hyvän startin päivään! Ei tule nukuttua myöhään ja päivä ei mene "hukkaan". Olen oppinut arvostamaan tälläisiä pieniä kahvihetkiä musiikin kera ihan eritavalla kuin ennen. On ihanaa kesken muuten kiireellisen päivän ihan vaan istua alas ja juoda kupponen kahvia. Tänään tein tähän hetkeen kupillisen cappuchinoa ja tätä on kyllä ihanaa juoda lämpimässä sisällä katsellessa ulos kauniiseen pakkassäähän. Ulkona onkin ollut ihan järjettömän kylmä viimeiaikoina. Lämpötila heittelee siellä -25 ja -34 välillä. 


Tänään on ollut jotenkin todella hyvä ja energinen fiilis vaikka lyhyillä yöunilla tänään mennäänkin. Selailin edellispäivänä puhelinta ja löysin quoten, joka oli aika ajatuksia liikkeelle pistävä. Kerrankin kyllä sinne hyvään suuntaan. Turhan usein tulee stressattua ja murehdittua asioista sen verran paljon, että sen takia saattaa jäädä kokematta niitä onnellisia hetkiä. Tiedän etten ole ainoa tämän "ongelman" kanssa ja siksi haluankin jakaa tämän lauseen kanssanne. Ainakin itselleni tuli siitä heti yksi tavoite elämälle lisää, stressaa vähemmän ja nauti elämästä enemmän. Hyvää torstain jatkoa kaikille!

<3:M

sunnuntai 17. tammikuuta 2016

Vapaapäivä


Moikka! Mulla on tänään vapaapäivä! Tarkoittaa siis sitä, etten ole kampuksella enkä valmentamassa. Tämä taas tarkoittaa siivouspäivää ja rentoa oleilua. Olen ollut tällä viikolla jokapäivä 2-4 tuntia valmentamassa ja vaikka tätä työtä rakastankin, tuli silti vapaapäivä tarpeeseen. 


Kun sain itseni ylös sängystä kahdentoista aikaan (heräsin jo kymmeneltä) laitoin aamupalaksi kupillisen teetä pensasmustikoiden ja viinirypäleiden seuraksi. Tämän jälkeen makoilin vielä sängyssä koska ei ollut kiire mihinkään ja koska kerrankin pystyi venyttämään päivän aloittamista. Olin miettinyt edellisenä päivänä miten makuuhuoneesta saisi hieman erinäköisen siirtämällä huonekaluja. Tartuin tuumasta toimeen ja kokeilin käännellä sänkyä jos mihinkin suuntaan ja siirtelin peiliä milloin mihinkin seinälle. Totesin kuitenkin, että huoneessa olevat isot valkoiset kaapit määräävät aika pitkälti huoneen muiden huonekalujen järjestyksen. Käänsin siis vain sängyn toisin päin ja siirsin yöpöydän toiselle puolelle. Huoneesta tuli tilavampi ja isomman tuntuinen, kuin niin että sänky vie koko huoneen. En ole vielä varma pidänkö huoneen näin, mutta toistaiseksi se nyt ainakin hetkellisesti pysyy tälläisenä.




Nyt odottelenkin kavereita, jotka ovat tulossa tänne. Ajatuksena on ommella haalarimerkkejä kiinni haalareihin ja syödä pitsaa. Oikein ihanaa viikon alkua kaikille!

<3:M


tiistai 12. tammikuuta 2016

Viime viikolta


1. Kävellessä autopaikalle ripset ja huivi jäätyy valkosiksi. 2. Savonlinna on talvellakin kaunis kaupunki! 3. PLL. Olen menossa neloskauden ihan lopussa. 4. Tee ja valorisut 


5. Talvinen auringonlasku Saimaalla. 6. Snapchatissa päivittelen mystoryyn aktiivisesti arjesta ( mmariawallin ) 7. Lähes 30 astetta pakkasta. Järjettömän kylmä. 8. Ja sitä teetä..

<3:M


sunnuntai 10. tammikuuta 2016

Joululoman tavoitteet



Moikka! Ennen joulua kirjoittelin tänne kahdesta tavoitteesta, jotka asetin itselleni loman ajaksi. Tänään on viimeinen lomapäivä ja huomenna alkavatkin taas luennot ja muut opiskelujutut. Ennen joulua olin todella väsynyt ja en osannut nukkua.  Halusin unirytmin takaisin "normaaliksi". Vietin lomasta yli viikon Turussa vanhempien luona, jolloin oli vähän pakko saada unirytmi kuntoon ja sen jälkeen olenkin heräillyt siinä yhdeksän ja kymmenen välillä. Nukahdan myös paljon aikaisemmin, vaikka nyt loman aikana Netflix onkin yrittänyt tunkea vahvasti siihen väliin. Huomasin Pretty little liarsin neloskauden olleen tullut Netflixiin ja olenkin vähän turhan ahkeraan katsonut jaksoja toistensa perään. Miten voikin jäädä johonkin sarjaan niin pahasti koukkuun..


Toinen tavoitteeni oli itsestä huolehtiminen. Turussa kävi vanhalle vesipullolleni pieni vahinko ja se meni siihen kuntoon, että päätin ostaa uuden. Ostin paljon hypetetyn Camelbakin pullon ja se onkin siitä asti kulkenut aktiivisesti mukana oikeaastaan jokapaikassa. Juon siis vettä varmaankin ensimmäistä kertaa ikinä riittävästi ihan huomaamattani ja puoli vahingossa. Sen kyllä huomaa heti päänsäryn vähentymisenä ja yleisessä olotilassa. Olen ollut koko vuoden alun vaihtelevasti enemmän tai vähemmän kipeänä ja tuntuu, ettei tää flunssakuume millään tahtoisi helpottaa. Ulkona riehuvat pakkaset tuskin ainakaan auttavat tätä. Tänäänkin aamulla kun lähdin seitsemän aikaan kävellen jäähallille näytti mittari 27 asteen pakkaslukemia. Paleleehan siellä kasvot, varpaat ja sormet, mutta luonto on niin kaunis pakkasilla.


<3:M