Hello! Eilen tullessani kotiin valmentamasta laitoin autoon radion normaalia kovemmalle ja havahduin siihen kuinka minua hymyilytti. Siinä 45 minuutin matkan aikana pohdiskelin elämääni tällä hetkellä ja tein havainnon, olen ihan todella onnellinen. Tällä hetkellä on meneillään lähes kokonaan ahdistukseton "kausi" ja saan tehdä asioita, joita rakastan ja jotka tekee mut tosi onnelliseksi ja kiitolliseksi. Lisäksi ympärillä on aivan ihania ihmisiä, jotka tekevät päivistä parempia. Perhe on kaukana lähes 500 km päässä, mutta onneksi olen menossa pääsiäiseksi lapsuudenkotiin ja saan pitkästä aikaa viettää muutamia päiviä perheen ja Turun ystävien kanssa.
Tänään aamulla päätin jäädä kotiin ja en raahautunut kampukselle. Heräsin kuitenkin jo kahdeksan aikaan ja tein aamupalan, jonka nautinkin ensi kertaa tänä vuonna parvekkeella. Ulkona on todella keväinen keli ja aurinko paistaa tänään pilvettömältä taivaalta. Parvekkeella oli todella lämmin ja sen puolisentoista tunnin aikana mitä siinä istuskelin sain taas muutaman ensimmäisen pisaman naamalleni. Aloittelin samalla siinä yhtä isompaa kouluprojektia ja en voi sanoin kuvailla miten ihanaa siinä auringossa oli istuskella kirjapino nenän alla pitkän talven jälkeen! Tälläiset elämän "pienet" asiat ovat melkein niitä mistä nauttii eniten ja tuovat arkeen paljon onnellisia hetkiä.
Vuosi sitten en osannut edes kuvitella, että opiskelen alaa, joka oikeasti tuntuu omalta, asun yksin toisella puolella Suomea ja saan tehdä työkseni jotain, mitä olen koko elämäni rakastanut. Nyt kun ehkä suurin stressi ja kiire tämän kevään näytösohjelmien teosta on hellittänyt on taas aikaa keskittyä enemmän niihin asioihin, jotka tekevät onnelliseksi.
Ihanaa ja aurinkoista keskiviikkoa kaikille!
M
