Moikka! Pimeiden syysiltojen tultua ja talven saapuessa on taas hyvä muistaa, että autoilijat eivät oikeasti näe jalankulkijoita tai pyöräilijöitä. Tajusin sen itse vasta viime talvena kun ajoin ensimmäistä kertaa itse autoa pimeällä. Sitä aina kuvittelee autojen näkevän, onhan autoissa valot. Monen talvivaatetus on kuitenkin tummaa, joka on auton valoista huolimatta lähes mahdoton erottaa pimeässä. Vuosittain tapahtuu liian paljon liikenneonnettomuuksia, jotka pystyisi välttämään käyttämällä heijastinta.
Olen itse ollut se teini, joka on laitettu käyttämään heijastinta koulumatkoina, ja joka on ottanut sen takistaan pois päästyään lähelle koulua. Tein näin, koska ajattelin sen olevan nolo kapistus ja ihmisten nauravan minulle kun sellaista käytän. Olin typerä ja tiedän etten todellakaan ole ollut ainoa, joka on näin tehnyt tai tekee yhä. Jokainen, jonka käsketään käyttää heijastinta tulisi ymmärtää, että se on merkki välittämisestä. Sinun ei haluta olevan yksi luku muiden liikenneonnettomuuksien joukossa. Kukaan ei käske tai pyydä toista käyttämään heijastinta kiusan takia, se on välittämistä ja kertoo, että olet tärkeä.
Viikko onnettomuuden jälkeen.
16.12.2014, eli melkeinpä vuosi sitten jäin auton alle. Lensin auton konepellin yli jonkin matkan päähän tielle, vasen käsi ja oikeapuoli naamasta edellä. Selvisin kohtuullisen vähällä ottaen huomioon mitä kaikkea olisi voinut tapahtua. Selvisin aivotärähdyksellä, käden hajoamisella, hetkellisellä näköhäiriöllä -ja posken tunnon katoamisella sekä lisääntyneillä paniikkikohtauksilla/ muilla psyykkisillä oireilla. Käteni leikattiin kesällä ja se oli siihen asti lastassa. Käsi ei toimi aivan normaalin tavoin ja poskeni on edelleen kipeä sitä koskiessa. Naamassani näkyvät jäljet tästä päivästä, samoin kädessäni. Olisi voinut käydä paljon pahemmin ja olen kiitollinen että olen tässä kirjoittamassa tätä tekstiä ja istumassa kotisohvalla kaikki raajat toimien juomassa teetä. Onnettomuus tapahtui keskellä päivää, jolloin oli valoisaa. Tapahtuma kuitenkin aiheutti minulle niin paljon "psyykkistä pään särkyä", että sen jälkeen olen yrittänyt minimoida kaikki vaaratilanteet myös liikenteessä. Aina ajatellaan, ettei itselle mitään tuollaista voi tapahtua. Aina se ei kuitenkaan ole itsestä kiinni tai oikeasti on vain väärässä paikassa väärään aikaan. Tälläisiä tilanteita voidaan kuitenkin ennalta yrittää ehkäistä. Heijastimen osto on yksi hyvä tapa. Viime viikolla vietin Sinin kanssa vartin verran Prisman heijastinhyllyllä valiten heijastimia. Niin pieni kapistus voi oikeasti pelastaa paljon. Sanotaankin, että heijastin on halpa henkivakuutus. Toivonkin ihan jokaisen ottavan sen tosissaan ja ihan oikeasti käyttävän heijastinta. Se voi pelastaa paljon.
<3:M
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti