Taas on kuukausi kulunut

Missä olen ollut? Elämä on ollut viimeisen kuukauden kiireistä ja paljon on kerennyt tapahtua. En ole ehtinyt postata ja niinä päivinä kun olisin ehtinyt, ei vaan riittänyt energiaa. Nyt kuitenkin ovat ensimmäisen yliopiston lukuvuoden opinnot selätetty ja jäljellä on enää harjoittelu. Olen siis kuusi viikkoa harjoittelussa päiväkodissa Kerimäellä. Myös valmennukset vähenevät nyt hieman kun kausi on paketissa ja kevätjäät alkoivat. Nämä siis tarkoittavat sitä, että on vihdoin aika ottaa ihan rennosti ja keskittyä elämästä nauttimiseen! 

Olin pääsiäisenä vanhempien luona Turussa viitisen päivää. En ollut päässyt käymään Turussa kolmeen kuukauteen, ja sen kyllä huomasi kun löysin itseni ihmettelemästä, kuinka paljon busseja Turussa on.. Savonlinnassa en näe busseja edes joka toinenkaan päivä, mutta Turussa niitä vilisti ohi lähes koko ajan. Alan kuulostaa jo aika Savonlinnalaiselta, hah. Oli kyllä ihanaa saada viettää aikaa perheen ja ystävien kanssa pitkästä aikaa. 

Turussa käydessä on jokakerta ihanaa huomata, miten ne tietyt ja niin paljon merkitsevät ystävyyssuhteet säilyvät pitemmänkin välimatkan ja ajan päästä. Ne jatkuvat aina siitä mihin viime kerralla jäivät. Olen niin onnekas, että nämä ihmiset ovat pysyneet elämässäni! 

Kun tulin Turusta kotiin, olikin aika koko luistelukauden joidenkin mielestä odotetuimpaan hetkeen. Kevätnäytökseen. Ensimmäistä kertaa olinkin itse tekemässä ja suunnittelemassa näytöstä. Tein melkein kaikki koreografiat Rantasalmen kevätnäytökseen. Työ oli suuri ja se laittoi minut välillä stressaamaan enemmän kuin laki sallii, mutta kun katsoin näytöstä musiikkikopista, olin todella onnellinen ja kiitollinen. Saan tehdä työtä, mitä rakastan ja joka merkitsee minulle todella paljon. Parin onnenkyyneleen jälkeen toivottelimmekin toisillemme hyvää kesälomaa ja työt Rantasalmella jatkuvatkin vasta elokuussa. Seuraavaksi vuorossa olivat Savonlinnan kevätnäytökset. Näiden ohjelmien tekoon en niinkään osallistunut, mutta näytöspäivinä jännitin kyllä kaikkien luistelijoidenkin puolesta! Mikähän siinä on, että kilpailuissa en ikinä jännittänyt, mutta nyt valmentajan saappaissa jännitän aina näytöksiä ja muita sellaisia. Kausi on nyt paketissa ja alkavat kevätjäät. Tämä tarkoittaa sitä, että harjoituksia on vähemmän ja teho kovenee kun lähdetään rakentamaan ensi kautta varten kuntoa ja harjoittelemaan rankemmalla kädellä uusia ja vaikeampia elementtejä.

Ynnättynä yhteen kaikki juuri sanomani, olen erittäin helpottunut ja vapautunut tällä hetkellä. Nautin elämästä ja pienistä arjen asioista, jotka tekee mut tosi onnelliseksi. Tämä olotila toivottavasti tulee näkymään myös täällä blogissa ja energiaa riittää taas blogin ylläpitämiseen. Olen kaivannut tätä tänne höpöttelyä ja postausten tekoa. Haluan siitä taas osan arkea ja haluan taas jaksaa panostaa siihen vähän enemmän. 

M

Kevättä ja onnellisuutta

Hello! Eilen tullessani kotiin valmentamasta laitoin autoon radion normaalia kovemmalle ja havahduin siihen kuinka minua hymyilytti. Siinä 45 minuutin matkan aikana pohdiskelin elämääni tällä hetkellä ja tein havainnon, olen ihan todella onnellinen. Tällä hetkellä on meneillään lähes kokonaan ahdistukseton "kausi" ja saan tehdä asioita, joita rakastan ja jotka tekee mut tosi onnelliseksi ja kiitolliseksi. Lisäksi ympärillä on aivan ihania ihmisiä, jotka tekevät päivistä parempia. Perhe on kaukana lähes 500 km päässä, mutta onneksi olen menossa pääsiäiseksi lapsuudenkotiin ja saan pitkästä aikaa viettää muutamia päiviä perheen ja Turun ystävien kanssa. 

Tänään aamulla päätin jäädä kotiin ja en raahautunut kampukselle. Heräsin kuitenkin jo kahdeksan aikaan ja tein aamupalan, jonka nautinkin ensi kertaa tänä vuonna parvekkeella. Ulkona on todella keväinen keli ja aurinko paistaa tänään pilvettömältä taivaalta. Parvekkeella oli todella lämmin ja sen puolisentoista tunnin aikana mitä siinä istuskelin sain taas muutaman ensimmäisen pisaman naamalleni. Aloittelin samalla siinä yhtä isompaa kouluprojektia ja en voi sanoin kuvailla miten ihanaa siinä auringossa oli istuskella kirjapino nenän alla pitkän talven jälkeen! Tälläiset elämän "pienet" asiat ovat melkein niitä mistä nauttii eniten ja tuovat arkeen paljon onnellisia hetkiä. 

Vuosi sitten en osannut edes kuvitella, että opiskelen alaa, joka oikeasti tuntuu omalta, asun yksin toisella puolella Suomea ja saan tehdä työkseni jotain, mitä olen koko elämäni rakastanut. Nyt kun ehkä suurin stressi ja kiire tämän kevään näytösohjelmien teosta on hellittänyt on taas aikaa keskittyä enemmän niihin asioihin, jotka tekevät onnelliseksi. 

Ihanaa ja aurinkoista keskiviikkoa kaikille!

M

Elämäntaparemontti

Hello! Maaliskuu on täällä ja se tarkoittaa, että kevät on ihan pian alkamassa! Päivätt ovat paljon valoisampia kuin ennen ja jopa aamuisin kun herää on jo valoisaa. Ei enää ole niin paljon vaikeuksia herätä kun valon vuoksi ei tunnu, että heräisi kesken yön. Tämä vaikuttaa myös suuresti mielialaan ja yleiseen fiilikseen. Päätin nyt maaliskuussa laittaa taas elämäntapani uusiksi ja tuo yleisesti parempi fiilis on varmasti myös osaksi sen ansiota.

Ennen söin jos ehdin ja mitä sattui nopeasti tekemään. Saattoi mennä monta päivää etten syönyt lämmintäruokaa ollenkaan. Arkeni on todella kiireinen, mutten anna sen olla tekosyy huonoille elintavoille. Ravinto on kuitenkin todella tärkeä osa elämää ja vaikuttaa moneen tekijään. Päätin elää taas terveellisemmin ja tein remontin ruokavaliolleni. Yritän minimoida herkkujen syöntiä, mutten aio lopettaa sitä kokonaan. Joskus saa ja pitää herkutellakin! Yritän tässä panostaa siihen, ettei tulisi enää päiviä milloin en ole syönyt riittävästi tai päiviä jolloin lämminruoka on jäänyt kokonaan pois. Yritän myös jättää rasvaisia ja epäterveellisiä ruokia pois. Pyrin syömään aamuisin puuron ja sinne lisätä marjoja/hedelmiä ja siemeniä tai pähkinöitä. Päivällä syön kampuksella ja ennen töitä syön välipalaksi hedelmän tai jonkin esimerkiksi Skyr-rahkan. Töiden jälkeen teen kotona lämpimän ruuan, joka koostuu vihanneksista, kanasta/kalasta ja täysjyväriisistä/kvinoasta/juureksista/kuskusista jne.  

Olen nyt viikonverran elellyt tuolla ruokavaliolla ja olo on ollut paljon parempi ja energisempi. Raskaankin päivän jaksaa paljon paremmin kun syö kunnolla ja edes lähes "oikealla" tavalla. Maitoa en juo ollenkaan, mutta vettä juon puolisentoista litraa vuorokaudessa, joka on moninkertainen määrä siihen verrattuna mitä vielä jonkin aikaa sitten. Korvaan maidon kauramaidolla tai kookosmaidolla esimerkiksi smoothieissa.

Ruokavalion lisäksi tärkeää on myös säännöllinen liikunta. Olen selitellyt itselleni viimeiset pari kuukautta salilla käymättömyyttä sillä, että arki on niin kiireistä. Salilla käyminen on kuitenkin fyysisesti ja etenkin psyykkisesti todella tärkeätä. Olo on aina sen jälkeen ihan mahtava ja öisin nukkuu paremmin kun illalla jaksaa raahautua salille. En aseta mitään tavoitetta siitä monestikko viikossa salille ehdin mennä, koska viikot ovat erilaisia ja joskus ei vain oikeasti ehdi. Pyrin kuitenkin käymään siellä niin usein kuin mahdollista. Bongasin Facebookista maaliskuun kyykkyhaasteen, johon osallistuin. Siinä on tarkoituksena kyykätä lähes kuukauden jokaisena päivänä tietty määrä. Kyykkyjen määrä alkaa viidestäkymmenestä ja kasvaa aina tasaisesti sinne kahteen ja puoleen sataan asti. Tähän mennessä kaikki kyykyt on suoritettu, saa nähdä tuleeko lipsumisia.. 

Päivittelen ruokavaliostani ja muusta elämäntapa-muutoksesta tänne silloin tällöin! Onko täällä muita, jotka on tehneet tämmöistä pientä elämäntaparemonttia lähiaikoina?

Ihanaa viikon alkua kaikille!

M

Helmikuuta

Hello! Melkein kuukausi on taas kulunut ja vaikka mitä on ehtinyt tapahtua sitten viime kirjoittelun! Tuntuupas jotenkin luonnottomalta kirjoittaa postausta.. Viime kerrasta on tosiaan vähän liian pitkä aika. Halusin kuitenkin tulla päivittämään viime kuussa tapahtuneista asioista ja vähän höpötellä.

Leikkasin hiukset. Kyllästyin huonoihin latvoihin ja hiukset olivat kasvaneet paljon viime kampaajareissulta. Hiukset on myös vaalentuneet taas paljon, en ymmärrä. Värjäsin viimeksi jonkin aikaa sitten kestovärillä kylmänruskeaksi ja väri pysyy ehkä 2 viikkoa kivana ja sitten se haalistuu sellaiseksi maantienväriseksi. (joka on lähes oma värini) En vielä tiedä mitä kesäksi tekisi tuolle värille. Ruskeina ne eivät tule pysymään kauaa kesäaikaan, mutta en haluaisi värjätä niitä vaaleiksikaan. On tässä vielä aikaa miettiä ennen kesää, eiköhän tähän jonkin ratkaisun keksi - hah.

19-21.2 Lähdimme opiskeluporukalla Rovaniemelle viikonlopuksi. Rollossa oli Talvipäivät,joka on jokavuotinen Suomen opeopiskelijoiden yhteinen viikonloppu. Kaupunki vaihtuu vuosittain ja ensi vuonna Talvipäiviä juhlitaankin täällä Savonlinnassa! Viikonloppu oli ihan huikea. Viikonloppu oli täynnä ihania ihmisiä ja hulvatonta hauskanpitoa. Unet jäivät kuitenkin lähes olemattomaksi koko viikonlopulta ja väsymys painoi kotiintulomatkalla jo todella pahasti. Matka kesti kymmenen tuntia. Pysähdyimme matkalla syömään ABC:lle ja siellä jonossa oli kyllä niin väsynyt, että huomasi vaan kuinka seistessä meinasivat silmät mennä väkisin kiinni ja huojui seistessä -haha. Seuraavana yönä sai onneksi kuitenkin kolmisentoista tuntia unta, joten viikko sujuikin ihan "normaaliväsymystasoissa".  Talvipäivillä oli minulle suuri henkilökohtainen merkitys, josta tulen myöhemmin kertomaan enemmän.

M