Moikka! Ihmisen sisällä on kuin pieni lasinen pallo. Palloon tulee elämän aikana pieniä ja suuria säröjä. Kun palloon tulee paljon säröjä, se hajoaa. Ehjä pallo kuvaa onnellisuutta ja suhteellisen tasapainoista elämää. Joskus kuitenkin kaiken onnellisuuden keskeltä täysin odottamatta vedetään matto jalkojen alta ja se pallo hajoaa. Se hajoaa pienen pieniksi sirpaleiksi. Sirpaleet hajaantuvat sekaisin ympäri kehoa ja ajan kanssa yrittävät sieltä löytää takaisin omalle paikalleen. Kerran sirpaleiksi menneestä lasipallosta ei saa enää koskaan täysin ehjää. Ajan kanssa sirpaleet muodostavat uudenlaisen pallon, erilaisen kuin ennen. Eihän lattialle pudonneesta maljakostakaan saa samanlaista liimaamalla palasia yhteen takaisin. Kipu muuttaa ihmistä ja kaikki elämän aikana koetut asiat, niin hyvät kuin ne aivan hirveätkin ovat muokanneet ihmisestä sen, mikä hän on. Kaikella on tarkoituksensa, kaikella mitä tapahtuu on jokin tarkoitus. Ainakin itse uskon näin.
Kun lasipallo hajoaa, ei saa jäädä paikalleen ja pysähtyä. Palaset on etsittävä ja yritettävä laittaa takaisin paikoilleen. Mikä ikinä sen pallon on hajottanutkin, niin elämä jatkuu. Jokainen päivä on uusi mahdollisuus ja jokaisena päivänä tekee aamulla silmät avatessaan valinnan omasta asenteestaan päivää kohtaan. Sanotaan että negatiivinen asenne ei koskaan anna positiivista elämää. Kaikessa mitä elämä vastaan tuo on kaksi puolta, hyvä/vähemmän paha ja paha/vähemmän hyvä. Vähän kuin kolikossa, kruuna ja klaava. Et saa kolikkoa ilman kruunaa tai klaavaa, myös elämässä, jotta saa jotain hyvää on myös kestettävä jotain pahaa. "There´s always a rainbow after the rain". Ikinä ei saa luopua toivosta ja luovuttaa. Vaikka mitä olisi tapahtunut ja lasipallo olisi miten pieninä sirpaleina, sateen jälkeen tulee aina sateenkaari. Loppujen lopuksi kaikkeen tottuu ja asioiden kanssa oppii elämään. Se vie aikaa, mutta oppii kuitenkin. Jokatapauksessa se lasipallo pitää koota. Jos rikot isoäidin maljakon, et heitä sitä roskiin vaan yritätä korjata sitä. Samalla tavalla tulee asennoitua siihen omaan sisäiseen hajalla olevaan palloon. Oli se kuinka sirpaleina ja hajalla tahansa, se pitää korjata.
"When someone hurts you, cry a river, build a bridge and get over it."
Tekstin tarkoitus oli kertoa, että jään joksikin aikaa blogista tauolle, korjaamaan sitä omaa lasipalloani. En tiedä kestääkö tauko viikon?kuukauden? vai kuinka kauan, sen näyttää aika. Toivotan kuitenkin ihanaa syksyä kaikille lukijoille!
<3:M
Kun lasipallo hajoaa, ei saa jäädä paikalleen ja pysähtyä. Palaset on etsittävä ja yritettävä laittaa takaisin paikoilleen. Mikä ikinä sen pallon on hajottanutkin, niin elämä jatkuu. Jokainen päivä on uusi mahdollisuus ja jokaisena päivänä tekee aamulla silmät avatessaan valinnan omasta asenteestaan päivää kohtaan. Sanotaan että negatiivinen asenne ei koskaan anna positiivista elämää. Kaikessa mitä elämä vastaan tuo on kaksi puolta, hyvä/vähemmän paha ja paha/vähemmän hyvä. Vähän kuin kolikossa, kruuna ja klaava. Et saa kolikkoa ilman kruunaa tai klaavaa, myös elämässä, jotta saa jotain hyvää on myös kestettävä jotain pahaa. "There´s always a rainbow after the rain". Ikinä ei saa luopua toivosta ja luovuttaa. Vaikka mitä olisi tapahtunut ja lasipallo olisi miten pieninä sirpaleina, sateen jälkeen tulee aina sateenkaari. Loppujen lopuksi kaikkeen tottuu ja asioiden kanssa oppii elämään. Se vie aikaa, mutta oppii kuitenkin. Jokatapauksessa se lasipallo pitää koota. Jos rikot isoäidin maljakon, et heitä sitä roskiin vaan yritätä korjata sitä. Samalla tavalla tulee asennoitua siihen omaan sisäiseen hajalla olevaan palloon. Oli se kuinka sirpaleina ja hajalla tahansa, se pitää korjata.
"When someone hurts you, cry a river, build a bridge and get over it."
Tekstin tarkoitus oli kertoa, että jään joksikin aikaa blogista tauolle, korjaamaan sitä omaa lasipalloani. En tiedä kestääkö tauko viikon?kuukauden? vai kuinka kauan, sen näyttää aika. Toivotan kuitenkin ihanaa syksyä kaikille lukijoille!
<3:M
Tsemppiä! Kyl se sateenkaari tulee viel sun luo! :)
VastaaPoistaKiitos ihana!
Poista